maanantai 22. joulukuuta 2008

Uutta ajattelua kaavoitukseen

Edellisessä muistiinpanossa pohdin asuntotuotannon kohtuuhintaisuutta. Kriittistä tarkastelua tarvitaan myös siihen prosessiin, jolla asuntoja tuotetaan. Asuntotuotantoketju alkaa suunnittelusta ja kaavoituksesta, sitten tulee tonttien jako, ja itse tuotantovaihe.

Lopputuotteen kannalta tehdään avainratkaisuja jo kaavoitusvaiheessa. Mitä rakennetaan ja millä ehdoin? Kaavoitusvaiheessa tulisi huomioida se mihin tuotantoon rakennus tai kortteli tulee. TArvitaan kohderyhmäajattelua. Ratkaisut joilla rakennetaan kalliita omistusasuntoja, ei rakenneta kohtuuhintaista tuotantoa. Varsinkin autopaikkarakentaminen on kallista. Tulisi suosia vähäautoisuutta varsinkin kantakaupungin lähellä, esim. uudet satamilta vapautuvat alueet sopisivat hyvin autottomiksi.

Kaavojen taloudellisuus tulisi ottaa erityistarkasteluun. Kannustan uutta kaupunkisuunnittelulautakuntaa ajattelussaan tähän suuntaan.

perjantai 19. joulukuuta 2008

Miksi vuokra-asuntoja ei rakenneta?

Helsingin asuntotuotantoa on viime vuosina suunnattu hyväosaisille. Asuntojen kysyntä on ollut suurta, niukkoja tonttivarantoja on suunnattu hintaluokaltaan kalliiseen omistustuotantoon. Kysyntää on kuitenkin kaikenlaisista asunnoista. Kilpailuvirasto on syyttänyt tilanteesta myös kilpailun puutetta ja rakennusalan harrastamaa sääntelyä, jonka avulla kysyntää on ylläpidetty, ja hintoja korkealla. Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Martti Inha on useissa puheenvuoroissa kiinnittänyt asuntotuotannon monipuolisuuteen huomiota osuvasti: " Kaupoissa on vain mersuja, kun kysyntää olisi Datsuneille". Tarvitaan kohtuuhintaista tuotantoa tavallisille ihmisille.

Nyt suhdanteet ovat muuttuneet. Kysyntää kohdistuu ennenkaikkea vuokra-asuntoihin. TArvitaan myös uusia konsepteja, osaomistusmalleja, omaehtoista asuntotuotantoa. Nyt tuotantoa olisi mahdollisuus rakentaa enemmän asuntoja tavallisille ihmisille, ja korjata vanhaa asuntokantaa. Varsinkin vuokra-asuntotuotanto tulee elvyttää.

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Ex-talonvaltaajat

HS uutisoi tänään:
Ex-talonvaltaaja Helsingin asuntolautakunnan johtoon
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ex-talonvaltaaja+Helsingin+asuntolautakunnan+johtoon/1135242114255

Hesarilta on jäänyt huomaamatta että soluttautumista on jo tapahtunut. Meitä ex-talonvaltaajia on kaupunginjohtajistossa, valtuustoryhmissä ja eduskunnassa, muissakin kuin vihreissä. Seuraavaksi asetamme oman presidenttiehdokkaan.

Kaupungin tontinvuokrajärjestelmä kaipaa uusimista

Kaupunki on Helsingin suurin maanomistaja. Monissa muissa kaupungeissa tilanne on toinen. Kaupunki, tarkemmin sanoen kaupunginvaltuusto, määrittää periaatteet joilla määritellään hinta jota maasta peritään. Omistamiensa tonttien vuokria säätelemällä kaupunki voi itse suoraan vaikuttaa asumisen hintaan. Kaupungin päätettävissä oleva asia on se, millä tasolla tonttivuokrat halutaan pitää. Vuokrat perustuvat maan pääoma-arvoon, joka määritellään alueittain toteutuneiden tonttikauppojen hintatilaston pohjalta. Tähän lisätään valtuuston vuonna 1980 päättämä 4% pääomatuotto.

Nykyinen systeemi on ongelmallinen ja kaipaisi uudistamista. Kun vuokrasopimukset tehdään eri aikoina, ja maan arvo välillä nousee, tullaan sopineeksi eri tasoisia vuokria eri alueille hyvinkin pitkäksi ajaksi. Viime vuosina markkinahinnat ovat nousseet rajusti, ja sitä kautta myös kaupungin uusien asuintonttien hinnat, koska jälkimmäiset määräytyvät edellisten mukaan.
Seurauksena tästä on aikamoinen alueellinen eriarvoisuus, koska uusilla alueilla tontinvuokrat ovat moniin vanhoihin sopimuksiin verrattuna jopa 15-kertaisia.

Tontinvuokrausjärjestelmästä tulisi tehdä kattava selvitys ja samalla arvioida mikä on Helsingissä sopiva ja kohtuullinen tontinvuokrien taso.

tiistai 16. joulukuuta 2008

Vihreätä asuntopolitiikkaa

Vihreät saivat Helsingissä vaalivoiton jonka seurauksena myös lisää poliittista valtaa ja luottamuspaikkoja. Vihreät saivat kolmen asuntopoliittisesti merkittävän lautakunnan puheenjohtajuudet: Tuula Paalimäki johtaa tulevalla kaudella kiinteistölautakuntaa, Tuomas Rantanen asuntotuotantotoimikuntaa sekä allekirjoittanut asuntolautakuntaa. Tämän lisäksi Osmo Soininvaara toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana.

Katso uutinen Vihreän Langan verkkojulkaisussa

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihreille-varisuora-helsingin-asuntopolitiikassa

Aloitan tämän blogin, jossa jaan kokemuksiani vihreästä asuntopolitiikasta, ja muustakin. Odotan innolla uuden luottamustehtävän alkua.

Tukholman Rinkeby ei ole hassumpi paikka

Työnantajani helsinkiläinen nuorten kansalaisjärjestö Oranssi on luonut kulttuurisuhteita Tukholman Rinkebyhyn. Rinkeby on 60-70 luvuilla rakennettu asuinalue Tukholman pohjoisosassa. Meille kerrottiin että asukkaista 80% on maahanmuuttajia.

Vielä 80-luvulla alue oli pahamaineinen, 90-luvulla aluetta on kovasti kunnostettu. Rinkebyn koulun rehtori on suomalaissyntyinen ja siellä tehdään hyvää työtä nuorten hyväksi. Paikallisessa Folkets Husetissa sijaitsee somalilaistaustaisten nuorten ylläpitämä omaehtoinen nuorisokahvila Kafe Respekt sekä studiotilat, jossa tehdään musaa ja omia leffoja.

http://www.rinkeby.nu/

Oranssilla oli oma Kafe Respekt -kahvila Hertsigan vanhalla ostarilla. Nyt tila on purettu. Toimintaa on aikomus jatkaa uusissa tiloissa Suvilahdessa. Vierailimme Rinkebyssä ja Kafe Respektissä Hertsigan poikien kanssa.

Oranssin tarkoitus on panostaa maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattuun toimintaan. Helsingin maahanmuuttajanuorten määrä tulee kasvamaan rajusti.

Tanskan Viborg on puutarhakaupunki

Vierailin Tanskan Jyllannissa, jossa veljeni asui suuren osan elämästään. Kaupunki sijaitsee keskellä Jyllantia, siellä asuu n. 50 000 ihmistä. Viborg on aito puutarhakaupunki, energiaa tuotetaan uusiutuvista energialähteistä, keskusta on elävä, siellä on paljon kävelykatuja, kävely ja pyöräily ovat hyviä liikkumismuotoja, kaupunkikulttuuri on selvästi elävää, taisipa olla jokunen tagikin. Julkinen liikenne toimii, keskustassa sijaitsevasta bussiterminaalista pääsee ympäröiville asuinalueille, junalla pääsee nopeilla yhteyksillä suurempiin kaupunkikeskuksiin, Århusiin. Aalborgiin ja Kööpenhaminaan. Rakennuskanta on monipuolista, asutus tiivistä, rakennukset ovat 3-4 kerroksisista kerrostaloista kaupunkiipientaloihin, kortteleleiden keskellä on viherpihoja viljelyksineen. Monikulttuurisuus näkyy katukuvassa ja kauppoja riittävästi. Miksei näin voisi asua Suomessakin. Laitan kuvia kun ehdin.