Asuntojen hintojen nousu 1980-luvun lopulla oli syy siihen, että Suomeen perustettiin asumisoikeusjärjestelmä vuonna 1990. Mallia otettiin muista Pohjoismaista, joissa asumisoikeusasunto oli omistus- ja vuokra-asunnon välimuoto.
Asumisoikeusasuntojen alkuperäinen tarkoitus on olla kohtuuhintainen ja turvallinen vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asukkaat maksavat asumisoikeusmaksuna 15% asunnon hankintahinnasta ja valtio tukee asuntojen rakentamista arava- tai korkotukilainoilla. Vastineeksi asukkaat saavat pysyvän asumisoikeuden.
Kiinteistö voi olla myös asukasyhdistyksen omistama, mutta Suomessa näitä on vain muutamia. Rakennuttajayhtiöt omistavat suurimman osan Suomen reilusta 30 000 asumisoikeusasunnosta, joka ei ole ollut ihan ongelmatonta. Asumisoikeusasukkaiden edustajien mukaan monet, jotka ovat jo vuosia maksaneet omaa asuntoaan, joutuvat jatkuvien käyttövastikkeiden korotusten takia muuttamaan halvempiin asuntoihin.
Asukkaat ovat vaatineet oikeudenmukaisempaa ja asukkaille läpinäkyvämpää hallintomallia. Asumisoikeuslain uudistuksessa on turvattava asukkaiden etu ja vaikutusmahdollisuudet. Jotkut omistajatahot, kuten Helsingin kaupunki, ovat itse luoneet asukasdemokratiajärjestelmiä, ja antaneet asukkaille päätösvaltaa.
Asumisoikeuslakiin tulisi saada pykälä, joka mahdollistaisi talon hallinnan siirtämisen itsenäiselle asukkaiden hallinoimalle asumisoikeusyhdistykselle. Yhdistys siis lunastaisi talon itselleen. Toinen mahdollisuus on hallintomalli, jossa turvattaisiin asukkaille osaomistajuuteen perustuvat oikeudet.
Monissa Euroopan maissa asukkaiden yhteisöjen toimiminen myös rakennuttajina on yleinen käytäntö, jota kunnat ja valtiot tukevat. Tähän suuntaan tulisi siirtyä myös Suomessa.
perjantai 19. marraskuuta 2010
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
Energiaviisas ympäristö ja asumisen uudet konseptit
Tiistai oli minulla seminaaripäivä.
Aamupäivällä osallistuin ERA17- energiaviisas rakennetu ympäristö 2017 -toimintaohjelman seminaariin Lasipalatsin Bio Rexissä. ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut päästövähennystavoitteet jo etuajassa, vuonna 2017. Toimintaohjelman laatimisesta ovat vastanneet Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes sekä asuntoministeri Jan Vapaavuoren johtama työryhmä.
Energiaviisaus koostuu seuraavista tekijöistä: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja ohjaus sekä osaaminen. Toimintaohjelmassa on kovia tavoitteita, mm. yhteiskuntarakenteen hajautumisen estäminen, nollaenergiatalot ja rakentamisen energiavaatimusten kiristäminen nopealla aikataululla.
Seminaarissa kävi nopeasti ilmi miksi Suomi on muuta Eurooppaa jäljessä energiatehokkuudessa. Rakennusteollisuuden edustajan Tarmo Pipatin puheenvuorot olivat kaikuja 80-luvulta. Tavoitteissa ei voida onnistua jos yhden merkittävän sektorin eli rakennusteollisuuden edunvalvojan ainoa agenda on laittaa kapuloita muiden rattaisiin. Onneksi tämä paikalleen jämähtänyt instituutio ei edusta kaikki rakennuttajia ja rakennusliikkeitä. Esim. rakennusliike Reponen on edelläkävijä energiatehokkaassa rakentamisessa Suomessa ja tulee tekemään vielä kovaa pörssitulosta.
Iltapäivällä osallistuin URBA-hankkeen seminaariin ja uuden kirjan julkaisutilaisuuteen. URBA on tutkimushanke jonka tavoitteena on tunnistaa kiinnostavia kansainvälisiä urbaanin asumisen konsepteja ja tuottaa niistä sovelluksia pääkaupunkiseudun olosuhteisiin. Tilaisuudessa julkaistiin myös hankkeen toinen julkaisu "Asutaan urbaanisti" (Aalto-yliopisto TKK 2010).
Alla oleva kuva on keväiseltä vierailulta Zurichiin ja Saksan Freiburgiin jossa tutustuimme yhteisölliseen kerrostalorakentamiseen ja asuntotuotantoon. Kohteena oli mm. tämä Krafwerk 1.
Aamupäivällä osallistuin ERA17- energiaviisas rakennetu ympäristö 2017 -toimintaohjelman seminaariin Lasipalatsin Bio Rexissä. ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut päästövähennystavoitteet jo etuajassa, vuonna 2017. Toimintaohjelman laatimisesta ovat vastanneet Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes sekä asuntoministeri Jan Vapaavuoren johtama työryhmä.
Energiaviisaus koostuu seuraavista tekijöistä: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja ohjaus sekä osaaminen. Toimintaohjelmassa on kovia tavoitteita, mm. yhteiskuntarakenteen hajautumisen estäminen, nollaenergiatalot ja rakentamisen energiavaatimusten kiristäminen nopealla aikataululla.
Seminaarissa kävi nopeasti ilmi miksi Suomi on muuta Eurooppaa jäljessä energiatehokkuudessa. Rakennusteollisuuden edustajan Tarmo Pipatin puheenvuorot olivat kaikuja 80-luvulta. Tavoitteissa ei voida onnistua jos yhden merkittävän sektorin eli rakennusteollisuuden edunvalvojan ainoa agenda on laittaa kapuloita muiden rattaisiin. Onneksi tämä paikalleen jämähtänyt instituutio ei edusta kaikki rakennuttajia ja rakennusliikkeitä. Esim. rakennusliike Reponen on edelläkävijä energiatehokkaassa rakentamisessa Suomessa ja tulee tekemään vielä kovaa pörssitulosta.
Iltapäivällä osallistuin URBA-hankkeen seminaariin ja uuden kirjan julkaisutilaisuuteen. URBA on tutkimushanke jonka tavoitteena on tunnistaa kiinnostavia kansainvälisiä urbaanin asumisen konsepteja ja tuottaa niistä sovelluksia pääkaupunkiseudun olosuhteisiin. Tilaisuudessa julkaistiin myös hankkeen toinen julkaisu "Asutaan urbaanisti" (Aalto-yliopisto TKK 2010).
Alla oleva kuva on keväiseltä vierailulta Zurichiin ja Saksan Freiburgiin jossa tutustuimme yhteisölliseen kerrostalorakentamiseen ja asuntotuotantoon. Kohteena oli mm. tämä Krafwerk 1.
tiistai 28. syyskuuta 2010
Kulttuuripaja Elvis
Minulla oli mahdollisuus tutustua Niemikotisäätiön kulttuuripaja Elvikseen, jossa on toteutettu uudentyyppistä toimintamallia nuorten mielenterveyskuntoutujien kuntouttamiseksi.
ELVIS-hanke kehittää uudentyyppistä toimintamallia ohjatun vertaistoiminnan ja luovien toimintojen yhdistelmällä. Päätavoitteena on tukea nuorta aikuista 18–35-vuotiasta mielenterveyskuntoutujaa löytämään itselleen luontevia välineitä elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen, sekä työ- ja toimintakyvyn kuntoutukseen.
ELVIKSESSÄ voi harrastaa musiikkia, bänditoimintaa, liikuntaa jne. Yhteisöllinen meininki ja tekeminen ovat keskisiä: "little less conversation, little more action" oli työnmtekijöiden motto. ELVIS tekee yhteistyötä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa toimintakeskus Hapessa ja Harjun nuorisotalolla. Aivan loistava meininki!
ELVIS on pilottihanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys kolmen vuoden rahoituksella. Toivottavasti hanke jatkaa senkin jälkeen ja toimintamalli leviää myös muualle Suomeen.
ELVIS-hanke kehittää uudentyyppistä toimintamallia ohjatun vertaistoiminnan ja luovien toimintojen yhdistelmällä. Päätavoitteena on tukea nuorta aikuista 18–35-vuotiasta mielenterveyskuntoutujaa löytämään itselleen luontevia välineitä elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen, sekä työ- ja toimintakyvyn kuntoutukseen.
ELVIKSESSÄ voi harrastaa musiikkia, bänditoimintaa, liikuntaa jne. Yhteisöllinen meininki ja tekeminen ovat keskisiä: "little less conversation, little more action" oli työnmtekijöiden motto. ELVIS tekee yhteistyötä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa toimintakeskus Hapessa ja Harjun nuorisotalolla. Aivan loistava meininki!
ELVIS on pilottihanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys kolmen vuoden rahoituksella. Toivottavasti hanke jatkaa senkin jälkeen ja toimintamalli leviää myös muualle Suomeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
