Energiaviisas ympäristö ja asumisen uudet konseptit

Tiistai oli minulla seminaaripäivä.

Aamupäivällä osallistuin ERA17- energiaviisas rakennetu ympäristö 2017 -toimintaohjelman seminaariin Lasipalatsin Bio Rexissä. ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut päästövähennystavoitteet jo etuajassa, vuonna 2017. Toimintaohjelman laatimisesta ovat vastanneet Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes sekä asuntoministeri Jan Vapaavuoren johtama työryhmä.

Energiaviisaus koostuu seuraavista tekijöistä: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja ohjaus sekä osaaminen. Toimintaohjelmassa on kovia tavoitteita, mm. yhteiskuntarakenteen hajautumisen estäminen, nollaenergiatalot ja rakentamisen energiavaatimusten kiristäminen nopealla aikataululla.

Seminaarissa kävi nopeasti ilmi miksi Suomi on muuta Eurooppaa jäljessä energiatehokkuudessa. Rakennusteollisuuden edustajan Tarmo Pipatin puheenvuorot olivat kaikuja 80-luvulta. Tavoitteissa ei voida onnistua jos yhden merkittävän sektorin eli rakennusteollisuuden edunvalvojan ainoa agenda on laittaa kapuloita muiden rattaisiin. Onneksi tämä paikalleen jämähtänyt instituutio ei edusta kaikki rakennuttajia ja rakennusliikkeitä. Esim. rakennusliike Reponen on edelläkävijä energiatehokkaassa rakentamisessa Suomessa ja tulee tekemään vielä kovaa pörssitulosta.

Iltapäivällä osallistuin URBA-hankkeen seminaariin ja uuden kirjan julkaisutilaisuuteen. URBA on tutkimushanke jonka tavoitteena on tunnistaa kiinnostavia kansainvälisiä urbaanin asumisen konsepteja ja tuottaa niistä sovelluksia pääkaupunkiseudun olosuhteisiin. Tilaisuudessa julkaistiin myös hankkeen toinen julkaisu "Asutaan urbaanisti" (Aalto-yliopisto TKK 2010).

Alla oleva kuva on keväiseltä vierailulta Zurichiin ja Saksan Freiburgiin jossa tutustuimme yhteisölliseen kerrostalorakentamiseen ja asuntotuotantoon. Kohteena oli mm. tämä Krafwerk 1.

Kulttuuripaja Elvis

Minulla oli mahdollisuus tutustua Niemikotisäätiön kulttuuripaja Elvikseen, jossa on toteutettu uudentyyppistä toimintamallia nuorten mielenterveyskuntoutujien kuntouttamiseksi.

ELVIS-hanke kehittää uudentyyppistä toimintamallia ohjatun vertaistoiminnan ja luovien toimintojen yhdistelmällä. Päätavoitteena on tukea nuorta aikuista 18–35-vuotiasta mielenterveyskuntoutujaa löytämään itselleen luontevia välineitä elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen, sekä työ- ja toimintakyvyn kuntoutukseen.

ELVIKSESSÄ voi harrastaa musiikkia, bänditoimintaa, liikuntaa jne. Yhteisöllinen meininki ja tekeminen ovat keskisiä: "little less conversation, little more action" oli työnmtekijöiden motto. ELVIS tekee yhteistyötä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa toimintakeskus Hapessa ja Harjun nuorisotalolla. Aivan loistava meininki!

ELVIS on pilottihanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys kolmen vuoden rahoituksella. Toivottavasti hanke jatkaa senkin jälkeen ja toimintamalli leviää myös muualle Suomeen.

Ilmastotavoitteet vaativat kulutuksen laskua

Nyt tämä on tieteellisesti todistettu: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ilman varallisuuden ja kulutuksen laskua ei todennäköisesti onnistu. Tähän tulokseen päätyy maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Laura Saikku väitöskirjassaan, joka tarkastetaan perjantaina Helsingin yliopistossa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii energian kulutuksen ja energiantuotannon päästöjen vähentämistä. Tämä edellyttää varallisuuden ja kulutuksen laskua sekä hyvinvoinnin arvojen etsimistä muualta kuin bruttokansantuotteesta tai kulutuksesta.

Saikku tarkastelee energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen kehitystä vuosina 1993–2004. Vaikka parannuksia Suomessa ja muualla EU:ssa tehtiin, ne eivät kumonneet talous- ja väestönkasvun vaikutuksia, vaan hiilidioksidipäästöt kasvoivat.

- Hyvinvointia tulisi kyllä pyrkiä lisäämään, mutta ei sinällään bruttokansantuotetta tai kulutusta. Suomessa tutkimusta hyvinvoinnin mittareista on vielä Euroopan tasolla suhteellisen vähän. Esimerkiksi vapaa-ajan lisääminen ja työvoimaintensiivisten palveluiden tukeminen voivat auttaa vähentämään turhaa kulutusta, Laura Saikku sanoo STT tiedotteessa.

EU on sitoutunut vähentämään päästöjään viidenneksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaikkien teollisuusmaiden tulisi tänä aikana vähentää päästöjään huomattavasti enemmän, tai lämpeneminen ylittää kriittisenä pidetyn kaksi astetta.