Kirjoitus on julkaistu Helsingin vihreiden nettikolumnissa 17.11.09.
Viime viikkoina olen asuntolautakunnan puheenjohtajana saanut poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja maahanmuuttajaperheiltä, jotka hakevat kaupungin vuokra-asuntoa. Maahanmuuttajasuurperheiden, etenkin somaliperheiden, asumistilanne on Helsingissä kriisiytymässä pahemmin kuin on osattu odottaa.
Ulkomaalaisväestön kasvu on ollut tiedossa, mutta tilanteeseen ei ole riittävästi osattu varautua. Kysymyksessä on myös asumiskulttuureiden törmäys. Maahanmuuttajasuurperhe ei aivan istu suomalaiseen ydinperheajatteluun, joka ohjaa asuntotuotantoa.
Maahanmuuttajien asuntokysyntä kasautuu kaupungin vuokra-asuntokantaan, sillä asuntomarkkinoilla varsinkin afrikkalalaistaustaisia maahanmuuttajia syrjitään. Kaupungin vuokra-asuntokannan ongelmana on perheasuntojen vähyys, ja ennenkaikkea suurien maahanmuuttajaperheiden tarvitsemien ns. “superasuntojen” vähyys.
Vuokra-asuntotuotanto on viime vuodet ollut pohjalukemissa. Uusia asuntoja valmistuu tänä vuonna reilut sata, siis yhteensä! Suuria asuntoja vapautuu kaupungin vuokrataloissa erittäin harvoin.
Koska suuria vuokra-asuntoja ei ole saatavissa, esimerkiksi perheiden yhdistämisen kautta Suomeen muuttaneita perheitä joutuu asumaan hätämajoituksessa. Ahtaissa oloissa perheiden kotoutuminen tai lasten koulunkäynti ei voi sujua parhaalla mahdollisella tavalla.
Vuokra-asuntoja siis tarvitaan, jotta asia voidaan ratkaista. Vuokra-asuntotuotanto on kasvussa, mutta muutos tapahtuu hitaasti. Kaupungin Asuntotuotantotoimiston rakentamat asunnot ovat kuitenkin etupäässä pieniä, joihin kohdistuu suurin kysyntä. Kaupungin asuntoa hakee nyt yli 18 000 kotitaloutta, ja valtaosa niistä on yhden hengen talouksia.
Helsingin sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa on kansainvälisestikin kiitelty. Kaupungin asuntokannan ongelma on kuitenkin se että asuntoja sijaitsee tietyillä asuinalueilla, ja jossakin ei juuri ollenkaan. Keskittymisen ongelmallisuutta lisää se, että perheasuntoja vapautuu todennäköisimmin alueilla joissa vuokra-asuntoja on paljon.
Yksi ratkaisu olisi että Helsingin kaupungin asuntohankintayhtiö ostaa asunto-osakeyhtiötaloista suuria asuntoja, joita on ollut paljon myymättä. Helsingin metropolialueelle tulisi myös tehdä kattava vuokra-asuntojen rakentamisohjelma.
keskiviikkona 18. marraskuuta 2009
torstaina 12. marraskuuta 2009
Asumisen tulevaisuutta tutkimaan
Tiedoksi kaikille asumisen tulevaisuudesta kiinnostuneille tutkijoille: Suomen Akatemia käynnistää ensi vuonna kansainvälisen tutkimusohjelman "Asumisen tulevaisuus".
Tutkimusohjelma uudistaa perinteistä asumistutkimuksen kenttää. Asumista on perinteisesti tutkittu suppeaksi rajatusta näkökulmasta, yleensä rakennustuotannon ehdoilla. Tutkimuskohteena on ollut asunto, ei asuminen. Vanhoilla malleilla ei voida enää mennä, Suomikin kaupungistuu, metropolialueet laajenevat, ilmastonmuutos, liikkuminen ja energiakysymykset ovat yhä keskeisimpiä, työelämä muuttuu ja ikä-ihmisten määrä kasvaa. Asuminen muuttuu, asuminen ei ole vain asuntokysymys, vaan se liittyy itse kunkin käsityksiin hyvästä elämästä.
Tutkimusohjelma uudistaa perinteistä asumistutkimuksen kenttää. Asumista on perinteisesti tutkittu suppeaksi rajatusta näkökulmasta, yleensä rakennustuotannon ehdoilla. Tutkimuskohteena on ollut asunto, ei asuminen. Vanhoilla malleilla ei voida enää mennä, Suomikin kaupungistuu, metropolialueet laajenevat, ilmastonmuutos, liikkuminen ja energiakysymykset ovat yhä keskeisimpiä, työelämä muuttuu ja ikä-ihmisten määrä kasvaa. Asuminen muuttuu, asuminen ei ole vain asuntokysymys, vaan se liittyy itse kunkin käsityksiin hyvästä elämästä.
keskiviikkona 4. marraskuuta 2009
Autottomia taloja Helsinkiin
Helsinki on tehnyt päätöksen autottoman asuntorakentamisen aloittamisesta, tätä ryhdytään pilotoimaan ensin kaupungin omissa vuokratalokohteissa. Kaupungin oma rakennuttaja ATT suunnittelee Kalasatamaan kahta "autotonta taloa", joka siis tarkoittaa sitä, ettei talon asunnoille varata autopaikkoja tai tilaa katupysäköinnistä. Tällä säästettäisiin rakennuskustannuksissa noin 400-500 euroa neliöltä. Toinen taloista olisi vuokratalo ja toinen hitas.
Autopaikkojen sijaan tukeuduttaisiin julkiseen liikenteeseen. Sen lisäksi City Car Clubille varattaisiin vierestä 2-3 paikkaa. Myös invalidipaikat huomioitaisiin.
TAloihin on alustavasti suunniteltu myös yhteisöllisen asumisen elementtejä kuten yhteisparvekkeita. Haasteena on, miten säästyvä summa näkyy asunnon hinnassa, ja pitäisikö näkyä.
Autottomista taloista ei pitäisi tehdä hallinnossa suurta ongelmaa. Vuokrataloissa hyöty tulee vuokrantasauksen kautta kaikille vuokralaisille (vuokrantasaus nyt yhtiökohtaisesti, mutta sitä ollaan laajentamassa). Asuntojen markkinoinnissa huomioidaan autottomuus, asukkaat tietävät muuttaessaan taloon että autopaikkoja ei ole.
Taloihin tulisi rakentaa hyvät edellytykset myös pyöräilylle. Vähäautoisten asuinalueiden/talojen konseptointiin pitää saada myös yksityistä sektoria mukaan. Tähän kannustimme mm. suurta rakennuttajaa YIT:tä kun vihreä delegaatio siellä viime viikolla vieraili.
Autopaikkojen sijaan tukeuduttaisiin julkiseen liikenteeseen. Sen lisäksi City Car Clubille varattaisiin vierestä 2-3 paikkaa. Myös invalidipaikat huomioitaisiin.
TAloihin on alustavasti suunniteltu myös yhteisöllisen asumisen elementtejä kuten yhteisparvekkeita. Haasteena on, miten säästyvä summa näkyy asunnon hinnassa, ja pitäisikö näkyä.
Autottomista taloista ei pitäisi tehdä hallinnossa suurta ongelmaa. Vuokrataloissa hyöty tulee vuokrantasauksen kautta kaikille vuokralaisille (vuokrantasaus nyt yhtiökohtaisesti, mutta sitä ollaan laajentamassa). Asuntojen markkinoinnissa huomioidaan autottomuus, asukkaat tietävät muuttaessaan taloon että autopaikkoja ei ole.
Taloihin tulisi rakentaa hyvät edellytykset myös pyöräilylle. Vähäautoisten asuinalueiden/talojen konseptointiin pitää saada myös yksityistä sektoria mukaan. Tähän kannustimme mm. suurta rakennuttajaa YIT:tä kun vihreä delegaatio siellä viime viikolla vieraili.
tiistaina 27. lokakuuta 2009
Asunnottomat romanit
Helsingissä majailevien Romanian romanien asialle tulisi tehdä jotakin, eettisestä ja asunnottomuuden näkökulmasta. Nyt Jätkäsaaren satama-alueen kulmilla asuu kymmeniä ihmisiä, lapsia, vanhuksia, raskaana olevia naisia epäinhimillisissä olosuhteissa. Lapset näyttävät huonovointisilta. Porukka pystyttää telttaasumuksia satama-alueelle.
Asunnottomille on ensisuojat terveyspalveluineen, on ihmisen kotikunta mikä tahansa. Näille ihmisille ei ole mitään. Asialla on myös valtakunnallista merkitystä.
Mikään kaupungin virastoista ei ole ottanut kunnolla vastuuta asiasta, odottelu että
romanit palaisivat takaisin kotimaahansa näyttää toiveajattelulta. Nyt vastuuta on ottanut nuorisotoimi sallimalla romanien asumukset vuokraamansa sosiaalikeskuksen pihalla. Muuhun virastolla ei ole resursseja.
Miten Romanian romanit saisivat talven yli jonkinlaiset edellytykset lämpöön ja
perustarpeisiin, peseytymiseen jne. Löytyisikö kaupungilta esim. satama-alueelta jokin rakennus, jossa olisi esim. wc:t, keittiö jne. Heille tulisi osoittaa myös jokin paikka jossa heille voisi tarjota terveyspalveluita.
Asunnottomille on ensisuojat terveyspalveluineen, on ihmisen kotikunta mikä tahansa. Näille ihmisille ei ole mitään. Asialla on myös valtakunnallista merkitystä.
Mikään kaupungin virastoista ei ole ottanut kunnolla vastuuta asiasta, odottelu että
romanit palaisivat takaisin kotimaahansa näyttää toiveajattelulta. Nyt vastuuta on ottanut nuorisotoimi sallimalla romanien asumukset vuokraamansa sosiaalikeskuksen pihalla. Muuhun virastolla ei ole resursseja.
Miten Romanian romanit saisivat talven yli jonkinlaiset edellytykset lämpöön ja
perustarpeisiin, peseytymiseen jne. Löytyisikö kaupungilta esim. satama-alueelta jokin rakennus, jossa olisi esim. wc:t, keittiö jne. Heille tulisi osoittaa myös jokin paikka jossa heille voisi tarjota terveyspalveluita.
maanantaina 12. lokakuuta 2009
Päihdekuntoutukseen lisättiin varoja
Helsingin vuoden 2010 talousarvion neuvottelut käytiin loppuun sunnuntaina. Helsingin Vihreät julkaisivat asiasta tiedotteen
Nostan esiin huumekuntoutuksen ja kuntoutujien asumispalvelujen vahvistamisen, joka oli vihreiden budjettitavoitteissa keskeinen. Päihdekuntoutukseen lisättiin 2,3 milj euroa. Myös Terveyskeskukseen ohjattiin lisää resursseja huumehoitoihin. Nyt pitää vahtia että rahat menevät siihen tarkoitukseen johon ne on tarkoitettu. Julkisessa keskustelussa usein sekoitetaan ehkäisevä hoito (kuten korvaushoito) ja itse kuntoutus. Budjettiin lisätty satsaus on tarkoitettu jälkikuntoutukseen. On tärkeää että tarjolla on erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja.
Nostan esiin huumekuntoutuksen ja kuntoutujien asumispalvelujen vahvistamisen, joka oli vihreiden budjettitavoitteissa keskeinen. Päihdekuntoutukseen lisättiin 2,3 milj euroa. Myös Terveyskeskukseen ohjattiin lisää resursseja huumehoitoihin. Nyt pitää vahtia että rahat menevät siihen tarkoitukseen johon ne on tarkoitettu. Julkisessa keskustelussa usein sekoitetaan ehkäisevä hoito (kuten korvaushoito) ja itse kuntoutus. Budjettiin lisätty satsaus on tarkoitettu jälkikuntoutukseen. On tärkeää että tarjolla on erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja.
perjantaina 21. elokuuta 2009
Maahanmuuttajaperheiden asumisoloista
Esiin on noussut tapaus jossa 12-henkinen maahanmuuttajaperhe asuun kolmen huoneen asunnossa eikä heille ole löydetty suurempaa asuntoa kaupungin vuokra-asuntokannasta. Kaupungin vuokra-asuntokannan ongelmana on perheasuntojen vähyys, ja ennenkaikkea suurien maahanmuuttajaperheiden tarvitsemien ns. "superasuntojen" vähyys. Perhekoko saattaa olla jopa 12-14 henkeä, eri ikäisiä. Eräs vanha päiväkoti on muutettu asunnoksi tähän tarkoitukseen.
Asuntoasianosaston mukaan n. kymmenen ns. superasunnon määrällä voitaisiin vastata kysyntään. Näitä asuntoja voitaisiin tehdä esim. peruskorjauksen yhteydessä tai uudistuotantoon siten että niitä voitaiiin tarvittaessa sitten jakaa kahteen pienempään. Pinnan alla lienee myös asenteita: moni kaupunginkaan kiinteistöyhtiö ei halua ylisuuria asuntoja kohteisiinsa segregaatioriskin takia, koska niiden kysyntä on pientä ja asukkaiksi yleensä tulee maahanmuuttajataustaisi perheitä.
Maahanmuuttajaperheiden asumistarpeet tulee ottaa huomioon tuotannossa.
Asuntoasianosaston mukaan n. kymmenen ns. superasunnon määrällä voitaisiin vastata kysyntään. Näitä asuntoja voitaisiin tehdä esim. peruskorjauksen yhteydessä tai uudistuotantoon siten että niitä voitaiiin tarvittaessa sitten jakaa kahteen pienempään. Pinnan alla lienee myös asenteita: moni kaupunginkaan kiinteistöyhtiö ei halua ylisuuria asuntoja kohteisiinsa segregaatioriskin takia, koska niiden kysyntä on pientä ja asukkaiksi yleensä tulee maahanmuuttajataustaisi perheitä.
Maahanmuuttajaperheiden asumistarpeet tulee ottaa huomioon tuotannossa.
torstaina 6. elokuuta 2009
Asuntomessuilla
Tutustuin tänään Valkeakosken asuntomessuihin, mukana oli vihreä kiinteistö-ja asuntotoimen puheenjohtajatroikka Tuula Paalimäki (kiinteistöltk), Tuomas Rantanen (Asuntotuotantoimikunta) sekä allekirjoittanut (asuntoltk) lautakuntineen ja virkamiehineen. Ilahduttavaa oli energiatehokkaan rakentamisen esilläolo, messualueella oli kolme pasiivitaloa sekä jokunen matalaenergiakohde.
Muuten asuntomessualue ei oikein edustanut vihreitä asuntopoliittisia visioita, kyseessä on harvaan rakennettu pientaloalue Valkeakosken kupeessa ilman palveluja ja julkista liikkennettä. Vähän sellainen nurmijärvi-meininki.
Pitäisi järjestää kaupunkiasuntomessut ekologisesta kaupunkirakentamista, jossa tuotaisiin esiin uusia kaupunkiasumisen konsepteja, kuten vähäautoisia asuinalueita, taloja ja kortteleita, yhteisöllistä rakentamista, pyöräily- ja kävelykaupunginosia.
Muuten asuntomessualue ei oikein edustanut vihreitä asuntopoliittisia visioita, kyseessä on harvaan rakennettu pientaloalue Valkeakosken kupeessa ilman palveluja ja julkista liikkennettä. Vähän sellainen nurmijärvi-meininki.
Pitäisi järjestää kaupunkiasuntomessut ekologisesta kaupunkirakentamista, jossa tuotaisiin esiin uusia kaupunkiasumisen konsepteja, kuten vähäautoisia asuinalueita, taloja ja kortteleita, yhteisöllistä rakentamista, pyöräily- ja kävelykaupunginosia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
