tiistai 21. joulukuuta 2010

Osastopäällikön viimeinen kokous

Asuntolautakunta kokoontui tänään 21.12.2010 vuoden viimeiseen kokoukseen Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston kokoushuoneessa Katariinankadulla.

Kokous oli sikäli merkityksellinen että se oli eläkkeelle siirtyvän osastopäällikkö Mikko Luukkosen viimeinen kokous. Mikko on tehnyt Helsingin kaupungin Asuntoasianosastolla pitkän uran ja toiminut osastopäällikkönä lähes 30 vuotta.

Mikko Luukkonen on ollut keskeisesti mukana rakentamassa Helsingin nykyistä vuokra-asuntokantaa ja luomassa kohtuuhintaista asuntotuotantoa kaupunkiimme.

Kokouksen viimeisen puheenvuoron sai väistyvä osastopäällikkö, joka piti kauniin puheen. Puheen jälkeen kokous päätettiin. Mikko Luukkonen jäi tapansa mukaan auttamaan vahtimestaria, poistui kiinteistöviraston kokoushuoneesta viimeisenä, sammutti valot ja sulki oven jälkeensä.

Toivotan ansaittuja ja mielekkäitä eläkepäiviä!

tiistai 30. marraskuuta 2010

Kööpenhaminaan valtateitä polkupyörille

Polkupyöräily on Kööpenhaminassa niin suosittua, että pyörätiet kärsivät ruuhkista. Kaupungin pyörätieverkosto kuuluu maailman parhaisiin. Nyt pyöräteitä aiotaan kehittää todellisiksi valtaväyliksi, uutisoi Yle.

Euroopan ruuhkaisin pyörätie on Kööpenhaminan keskustasta luoteeseen johtava Nörrebrogade, jolla kulkee päivittäin 36 000 pyöräilijää. Nörrebrogadesta alkaa useita vuosia kestävä kunnostustyö, jolla Kööpenhaminaan luodaan "ympäristöystävällisten bulevardien" verkosto.

Pyöräilyväylät levennetään ja rakennetaan kulkemaan molemmin puolin katua, Polkupyörävaltateiden varteen tulee säännöllisin välimatkoin pysähtymispaikkoja, joissa matkalainen voi korjata rikkoutuneen renkaan tai ketjun, tai hörpätä vettä.
Kaupungin liikennevalot suunnitellaan suosimaan pyöräilijöitä autojen sijaan.

Liikennesuunnittelijoiden tavoitteena on saada yhä useampi autoilija valitsemaan polkupyörän auton sijaan. Pyöräilijöiden osuus on Kööpenhaminassa korkea, ähiöistä keskustaan töihin tulevista 37 prosenttia käyttää polkupyörää, keskusta-alueen työmatkalaisista pyöräilijöitä on 55 prosenttia.

Tanskan muut suuret kaupungit, Aalborg, Århus ja Odense harkitsevat Kööpenhaminan esimerkin mukaisia pyöräteitä. Eiköhän meillä Helsingissäkin oteta esimerkkiä? Esimerkiksi Hämeentiestä voisi kehittää pyöräilyn ja julkisen liikenteen valtaväylän.

maanantai 22. marraskuuta 2010

Viikon puuhat

Maanantaina olin mukana remontoimassa Oranssin Valvomoa. Rakennuksessa kunnostetaan parhaillaan vanhoja ikkunoita perinteisin menetelmin käsityönä. Kuvia kunnostuksesta löytyy Valvomo-blogista.

Tiistai alkoi Valvomo-hankkeen suunnitteluryhmän kokouksella, paikalla olivat mm. hankkeen rakennuttajakonsultti ja arkkitehdit. Keskusteltiin rakennuksen LVI-suunnittelusta ja lämmitysjärjestelmän kunnostuksesta. Muuten oli toimistopäivä ja valmistautuminen illan Oranssi ry:n syyskokoukseen Suvilahdessa. Puheenjohtajaksi kaudelle 2011 valittiin Aino Toivianen-Koskinen, 28-vuotias kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta. Aino on pitkäaikainen Oranssin aktiivi ja jatkaa toista kautta puheenjohtajana. Onnea Ainolle!

Keskiviikko vierähti toimistotöissä, joita näyttää aina riittävän.

Torstai iltapäivän vietin Omaiset Huumetyön Tukena ry:n 10-vuotisseminaarissa Valkoisessa salissa. Yhdistyksen toiminnnan kaari on mielenkiintoinen, se on tehnyt pioneerityötä huumeidenkäyttäjille suunnattujen avohoidollisten päihdepalvelujen kehittämisessä sekä tukenut ja auttanut niin huumei­denkäyttäjiä, kuin myös heidän omaisiaan ja läheisiään. Hienoa työtä ja menestystä myös jatkossa!

Torstai-ilta meni vapaa-ajan ja rumpujen soiton merkeissä Lauttasaaressa bänditreeneissä.

Perjantai kului remonttihommissa Valvomossa. Ikkunoiden pohjamaalausta, lämmityksen asennusta, suunnittelua.

Lauantaina lepoa ja sunnuntaina fudista Töölön Jalkapallostadionilla HJK Arabianrannan treeneissä. HJK Arabian 02-joukkue pelasi ystävyysottelun Puistolan Urheilijoiden 02-joukkuetta vastaan ja allekirjoittanut oli tuomarina.

Kuvassa Sasha ja Dimi kunnostavat vanhaa ikkunaa Valvomossa.

perjantai 19. marraskuuta 2010

Asumisoikeusasunnot asukkaille

Asuntojen hintojen nousu 1980-luvun lopulla oli syy siihen, että Suomeen perustettiin asumisoikeusjärjestelmä vuonna 1990. Mallia otettiin muista Pohjoismaista, joissa asumisoikeusasunto oli omistus- ja vuokra-asunnon välimuoto.

Asumisoikeusasuntojen alkuperäinen tarkoitus on olla kohtuuhintainen ja turvallinen vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asukkaat maksavat asumisoikeusmaksuna 15% asunnon hankintahinnasta ja valtio tukee asuntojen rakentamista arava- tai korkotukilainoilla. Vastineeksi asukkaat saavat pysyvän asumisoikeuden.

Kiinteistö voi olla myös asukasyhdistyksen omistama, mutta Suomessa näitä on vain muutamia. Rakennuttajayhtiöt omistavat suurimman osan Suomen reilusta 30 000 asumisoikeusasunnosta, joka ei ole ollut ihan ongelmatonta. Asumisoikeusasukkaiden edustajien mukaan monet, jotka ovat jo vuosia maksaneet omaa asuntoaan, joutuvat jatkuvien käyttövastikkeiden korotusten takia muuttamaan halvempiin asuntoihin.

Asukkaat ovat vaatineet oikeudenmukaisempaa ja asukkaille läpinäkyvämpää hallintomallia. Asumisoikeuslain uudistuksessa on turvattava asukkaiden etu ja vaikutusmahdollisuudet. Jotkut omistajatahot, kuten Helsingin kaupunki, ovat itse luoneet asukasdemokratiajärjestelmiä, ja antaneet asukkaille päätösvaltaa.

Asumisoikeuslakiin tulisi saada pykälä, joka mahdollistaisi talon hallinnan siirtämisen itsenäiselle asukkaiden hallinoimalle asumisoikeusyhdistykselle. Yhdistys siis lunastaisi talon itselleen. Toinen mahdollisuus on hallintomalli, jossa turvattaisiin asukkaille osaomistajuuteen perustuvat oikeudet.

Monissa Euroopan maissa asukkaiden yhteisöjen toimiminen myös rakennuttajina on yleinen käytäntö, jota kunnat ja valtiot tukevat. Tähän suuntaan tulisi siirtyä myös Suomessa.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Energiaviisas ympäristö ja asumisen uudet konseptit

Tiistai oli minulla seminaaripäivä.

Aamupäivällä osallistuin ERA17- energiaviisas rakennetu ympäristö 2017 -toimintaohjelman seminaariin Lasipalatsin Bio Rexissä. ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut päästövähennystavoitteet jo etuajassa, vuonna 2017. Toimintaohjelman laatimisesta ovat vastanneet Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes sekä asuntoministeri Jan Vapaavuoren johtama työryhmä.

Energiaviisaus koostuu seuraavista tekijöistä: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja ohjaus sekä osaaminen. Toimintaohjelmassa on kovia tavoitteita, mm. yhteiskuntarakenteen hajautumisen estäminen, nollaenergiatalot ja rakentamisen energiavaatimusten kiristäminen nopealla aikataululla.

Seminaarissa kävi nopeasti ilmi miksi Suomi on muuta Eurooppaa jäljessä energiatehokkuudessa. Rakennusteollisuuden edustajan Tarmo Pipatin puheenvuorot olivat kaikuja 80-luvulta. Tavoitteissa ei voida onnistua jos yhden merkittävän sektorin eli rakennusteollisuuden edunvalvojan ainoa agenda on laittaa kapuloita muiden rattaisiin. Onneksi tämä paikalleen jämähtänyt instituutio ei edusta kaikki rakennuttajia ja rakennusliikkeitä. Esim. rakennusliike Reponen on edelläkävijä energiatehokkaassa rakentamisessa Suomessa ja tulee tekemään vielä kovaa pörssitulosta.

Iltapäivällä osallistuin URBA-hankkeen seminaariin ja uuden kirjan julkaisutilaisuuteen. URBA on tutkimushanke jonka tavoitteena on tunnistaa kiinnostavia kansainvälisiä urbaanin asumisen konsepteja ja tuottaa niistä sovelluksia pääkaupunkiseudun olosuhteisiin. Tilaisuudessa julkaistiin myös hankkeen toinen julkaisu "Asutaan urbaanisti" (Aalto-yliopisto TKK 2010).

Alla oleva kuva on keväiseltä vierailulta Zurichiin ja Saksan Freiburgiin jossa tutustuimme yhteisölliseen kerrostalorakentamiseen ja asuntotuotantoon. Kohteena oli mm. tämä Krafwerk 1.

tiistai 28. syyskuuta 2010

Kulttuuripaja Elvis

Minulla oli mahdollisuus tutustua Niemikotisäätiön kulttuuripaja Elvikseen, jossa on toteutettu uudentyyppistä toimintamallia nuorten mielenterveyskuntoutujien kuntouttamiseksi.

ELVIS-hanke kehittää uudentyyppistä toimintamallia ohjatun vertaistoiminnan ja luovien toimintojen yhdistelmällä. Päätavoitteena on tukea nuorta aikuista 18–35-vuotiasta mielenterveyskuntoutujaa löytämään itselleen luontevia välineitä elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen, sekä työ- ja toimintakyvyn kuntoutukseen.

ELVIKSESSÄ voi harrastaa musiikkia, bänditoimintaa, liikuntaa jne. Yhteisöllinen meininki ja tekeminen ovat keskisiä: "little less conversation, little more action" oli työnmtekijöiden motto. ELVIS tekee yhteistyötä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa toimintakeskus Hapessa ja Harjun nuorisotalolla. Aivan loistava meininki!

ELVIS on pilottihanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys kolmen vuoden rahoituksella. Toivottavasti hanke jatkaa senkin jälkeen ja toimintamalli leviää myös muualle Suomeen.

perjantai 21. toukokuuta 2010

Ilmastotavoitteet vaativat kulutuksen laskua

Nyt tämä on tieteellisesti todistettu: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ilman varallisuuden ja kulutuksen laskua ei todennäköisesti onnistu. Tähän tulokseen päätyy maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Laura Saikku väitöskirjassaan, joka tarkastetaan perjantaina Helsingin yliopistossa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii energian kulutuksen ja energiantuotannon päästöjen vähentämistä. Tämä edellyttää varallisuuden ja kulutuksen laskua sekä hyvinvoinnin arvojen etsimistä muualta kuin bruttokansantuotteesta tai kulutuksesta.

Saikku tarkastelee energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen kehitystä vuosina 1993–2004. Vaikka parannuksia Suomessa ja muualla EU:ssa tehtiin, ne eivät kumonneet talous- ja väestönkasvun vaikutuksia, vaan hiilidioksidipäästöt kasvoivat.

- Hyvinvointia tulisi kyllä pyrkiä lisäämään, mutta ei sinällään bruttokansantuotetta tai kulutusta. Suomessa tutkimusta hyvinvoinnin mittareista on vielä Euroopan tasolla suhteellisen vähän. Esimerkiksi vapaa-ajan lisääminen ja työvoimaintensiivisten palveluiden tukeminen voivat auttaa vähentämään turhaa kulutusta, Laura Saikku sanoo STT tiedotteessa.

EU on sitoutunut vähentämään päästöjään viidenneksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaikkien teollisuusmaiden tulisi tänä aikana vähentää päästöjään huomattavasti enemmän, tai lämpeneminen ylittää kriittisenä pidetyn kaksi astetta.

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Asunnottomien romanien ihmisoikeudet

Euroopan unionin alueella elää noin 10–12 miljoonaa romania ja monessa valtiossa he muodostavat merkittävän vähemmistön. Romanit ovat EU:n alueella elävä vähemmistöryhmä, jotka kärsii sekä köyhyydestä että syrjinnästä. Myös Helsingin ja muiden Suomen kaupunkien kaduilla kerjäävät romanit ovat seurausta tästä syrjinnän ja köyhyyden kierteestä.

Amnesty International vaatii Euroopan unionia ja sen jäsenmaita ryhtymään konkreettisiin toimiin, jotta romaneihin kohdistuva syrjinnän, köyhyyden ja ulkopuolisuuden kierre saataisiin katkaistua Euroopassa.

Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Helsingin tulisi olla aktiivinen paikallisella ja EU-tasolla romanien elinolojen parantamiseksi.

Myös asunnottomuusnäkökulma tulisi nostaa esiin. EU:n perusoikeusviraston raportin mukaan romanit ovat koko EU:n alueella erittäin epäedullisessa asemassa asumisensa osalta. Romanit kokevat syrjintää asunnon hankinnassa, huonoja asuinoloja, asuinalueiden eriytymistä ja pakkohäätöjä.

Helsinkiin tulisi perustaa asunnottomille romaneille matalan kynnyksen kokoontumispaikka, romanikeskus tms. jossa heille tarjotaan neuvontaa, mahdollisuus saniteettiin, terveyspalveluihin jne. Siis samaa apua kuin muillekin asunnottomien ryhmille. Jos näin ei tehdä niin se on syrjintää.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Kohtuuhintaista asumista Helsinkiin

Tänään Helsingin valtuustossa keskustellaan asuntopolitiikasta kun arvioidaan Maankäytön ja Asumisen-ohjelman toteutumista.

Myös laajempi keskustelu valtakunnallisesta asuntopolitiikan tulevasta suunnasta on alkanut, kun hallitusneuvottelut lähestyvät. Tulevassa hallitusohjelmassa tullaan pohtimaan valtion ja kuntien roolia (asumisen rahoitus, asunnottomuusohjelman toteuttaminen, vuokra-asuminen, energiatehokkuus jne) asuntopolitiikan toteutuksessa.

Vihreällä agendalla on vahvasti se että edellytykset kohtuuhintaiselle tuotannolle olisivat olemassa Suomessa, suurimmissa kaupungeissa ja etenkin Helsingissä. Helsingissä on historiallisesti aina kannettu vastuuta työväestön asumisesta ja tasa-arvoisesta asuntopolitiikasta, ja vihreät jatkavat tätä perinnettä.

Helsingissä olemme viime aikoina aikaansaaneet muutoksia asuntopolitiikan suunnassa sekä tehneet käännettä kohtuuhintaisempaan ja energiatehokkaseen suuntaan vihreiden voimin.

Valtion asuntopolitiikassa tavoitteet ja toteutus eivät ole menneet ihan nappiin, tuotantotavoitteet ovat olleet epärealistisia, suhdanteet sotkevat kuvioita ja toiveita on asetettu siihen että markkinat hoitaisivat asuntotuotantoa. Tämä ei ole toiminut toiveiden mukaisesti. Tämä käy selvästi ilmi valtuustolle esitettävästä materiaalista. Asuntomarkkinat tarvitsevat ohjausta ja sääntelyä toimiakseen.

Kannustan valtuutettujamme siihen että puolustamme toimia joilla pyritään asumisen kohtuuhintaisuuteen ja riittävään resurssointiin kaupungin omalle asuntotuotannolle (aratuotanto, hitas) ja niitä toimia joilla parannetaan asumisen energiatehokkuutta, vähennetään asunnottomuutta, tehdään aidosti monipuolista asuntotuotantoa, ehkäistään segregaatiota, siis jatketaan vihreätä ja tasa-arvoista asuntopolitiikkaa ja ylipäänsä tehdään Helsingistä hyvä paikka asua kaikille.

Valtuuston kokousta voi seurata netistä www.helsinkikanava.fi

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Helsinkiin nuorisovaltuusto vai ei?

Osallistuin tänään Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan johtaman Focus-ryhmän kokoukseen. Focus-ryhmän tavoitteena on pohtia erilaisia malleja nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmäksi Helsinkiin.

Kokouspaikan edustalla oli myös nuoria mielenosoittajia, joiden kritiisoivat sitä, että työryhmässämme oli vain yksi alle 18-vuotias, vaikka tarkoitus on pohtia nuorten asioita. Aivan mahtavaa! Sama ryhmä haluaisi Helsinkiin myös Vantaan ja Espoon tapaisen nuorisovaltuuston.

Focus-ryhmän haaste on tässä:

1. Äänestysaktiivisuus laskee
2. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ja demokratiaan heikkenee
3. Puolueiden ja kansalaisjärjestöjen jäsenmäärä laskee
4. Poliittinen osallistumien polarisoituu
5. Julkisten palveluiden paradigma muuttuu palveluiden tuottamisesta yhdessä tekemiseksi

Nuorisovaltuustoista on sekä hyviä että huonoja kokemuksia, joten on tärkeää miettiä, millaisella mallilla homma toteutetaan – jos sitä ylipäätään kannattaa edes lähteä toteuttamaan. Nuorisovaltuusto voi kuitenkin olla vain osaratkaisu, nuorten osallituminen ei voi perustua pelkästään jäykkään ja byrokraattiseen nuorisovaltuustoon. Helsingissä on pitkä omaehtoisen toiminnan perinne, jota voisi vielä aktiivisemmin tukea.

Tutkija Leo Straniuksen mukaan nuorten osallistuminen ei ole kriisissä. Se on vain muuttunut eikä kanavoidu välttämättä enää virallisten insituutioiden kautta tapahtuvaksi vaikuttamis.työksi. Olen samaa mieltä.

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Autottomat talot

Tänään Helsingin kaupunginhallitus teki autottoman kaupunkirakenteen edistämiseksi kaksi merkittävää päätöstä.

Kaupungin oma rakennuttaja ATT sai poikkeusluvan Helsingin ensimmäisen autottoman korttelin rakentamiseksi Kalasatamaan (vuokratalo ja omistustalo), toinen päätös koski kaupungin kiinteistöyhtiöiden täydennysrakentamista, jossa kaupunginhallitus kehottaa lieventämään autopaikkoja hyvien liikenneyhteyksien äärellä.

Mun mielestä nämä ovat merkittäviä askelia kohti energiatehokasta ja viihtyisää kaupunkirakentamista, jossa panostetaan pyöräilyyn, julkiseen liikenteeseen ja jossa arvostetaan ihmisten omia elämäntapavalintoja ja kannustetaan järkeviin kulutustottumuksiin.

Jatketaan tällä tiellä!

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Helsinkiin asumisen kehittämiskeskus

Helsingin valtuustostrategiassa keskeisenä tavoitteena on parantaa palvelujen tuottavuutta ja tehdä kaupungin hallintoon myös tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia. Toiminnan vaikuttavutta halutaan parantaa ja siinä samalla säästää myös verorahoja hallinnosta. Hallinnosta säästäminen on järkevää, aina kun se on mahdollista niin että palvelu samalla paranee.

Minulla olisi yksi hallintoa koskeva rakenteellinen uudistusehdotus asuntosektorilta:

Helsingin kaupungin omistaman asuntokannan hallintoa tulisi järkeistää ja asuntotoimen tuottavuutta parantaa keskittämällä
1) asuntoasioiden hallinto ja kehittämistoiminta
2) kaupungin omistamien asuntojen markkinointi ja asukasvalinta samaan yksikköön ja yhden lautakunnan alaisuuteen.

Uudistus olisi käsittäkseni aika helppo toteuttaa, kun tähän on valmis perusorganiaatio (Asuntoasiainosasto Kiinteistöviraston ja asuntolautakunnan alaisuudessa),jonka ympärille uusi asumisasioita keskitetysti hoitava keskus voitaisiin rakentaa. Nyt sekavaa Helsingin asuntoasioiden hallintoa ja kehittämistoimintaa järkeistettäisiin.

Asuntopolitiikassa on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla suuria haasteita joihin tarvitaan uutta ajattelua. Uudistuksella valmistauduttaisiin myös siihen. Uuden Asumisen kehittämiskeskuksen toimialaan kuuluisi keskeisesti vuokra-asumisen kehittäminen Helsingissä.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Helsinki ei häädä vuokra-asukkaitaan!

Lehdistötiedote 11.3.2010

Yksityinen vuokra-asuntojen tuottaja Vuokraturva arvostelee kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalintaa. Vuokraturva esittää että kaupungin asukkaiden tulot tarkistettaisiin ja parempituloiset häädettäisiin.

Kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinta perustuu tarveharkintaan. Tyypillinen asunnonhakija Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin on alle 35-vuotias nuori kaupunkilainen ja nuoret perheet. Joka kuudes
helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnossa, se on hyvinkin tavallinen tapa asua, myös tavallisille pieni-ja keskituloisillekin helsinkiläisille ja perheille, joilla ei ole varaa omistuasuntoon, mutta jotka haluavat asua kaupungissa palvelujen ja työpaikkojen äärellä, julkisten liikenneyhteyksien varrella.

Vuokraturvan esittämä kaupungin vuokra-asuntojen marginalisointi ei ole kestävää asuntopolitiikkaa. Asuntomarkkinoilla on oltava erilaisia vaihtoehtoja. Helsingin kaupungin tavoittena on tarjota asukkailleen turvallinen ja viihtyisä asumismuoto ilman pelkoa häädöstä.

Paras tapa lisätä vuokra-asuntojen tarjontaa on rakentaa niitä lisää, eikä asukkaiden häätäminen ja tarkkailu.

Vesa Peipinen
Helsingin kaupungin asuntolautakunta
puheenjohtaja (vihr)

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Asuntolautakunnan esityslista 2.3.2010

Asuntolautakunnassa 2.3. Zahra Abdulla ja Vesa Peipinen

Esityslistalla on mm. seuraavia asioita:
Lausunto opiskelijoiden hätämajoituksesta. Lausunnossa kerrotaan että opiskelijoiden asuntotilanne kriisiytyy
syksyisin, jolloin hätämajoituksen tarve kasvaa. HYY:n mukaan hätämajoitusta tarvitsevat mm. kansainväliset opiskelijat. Viime syksynä sosvirasto järjesti hätämajoitukseen tilan. Espoo ja Vantaa eivät ole osallistuneet hätämajoituksen järjestämiseen. Ylioppilaskunnat haluaisivat kunnan järjestävän hätämajoitusta. Esittelijä toteaa että asian hoitaminen vaatii yhteistyötä eri tahojen välillä ja lausunnossa kannatetaan sitä että
Helsinki käynnistäisi neuvottelut pääkaupunkiseudun kuntien ja ylioppilaskuntien kanssa ratkaisun löytämiseksi. Lausunnossa todetaan myös että opiskelija-asuntoja on rakenteilla aika paljon lisää Helsinkiin. Onko tästä lisäajatuksia?

Lisäksi listalla lausunnon antaminen joistakin korkotukihankkeista Asuntorahastolle (ARA). Tähän asti ollaan puollettu kaikkia hankkeita. Tästä on ollut keskustelua, ARA ei ole hyväsynyt joitakin ylihintaisia hankkeita ja
pyytänyt Helsinkiä olemaan kriittisempi.

Perusuomalaisten Antti Valppaan & co valtuustoaloite koskien vuokra-asuntojen vuokrasopimuksia koskevista määräyksistä. Allekirjoittaneet esittävät että vuokrasopimuksiin tulisi lisätä määräys parvekkeiden siivouksesta, kuten uudessa osakeyhtiölaissa, jolla ehkäistään vahinkojen syntymistä taloyhtiöille. Esittelijä toteaa että tästä on jo ohjeistusta olemassa.

Lisäksi listalla aika paljon valituksia hylätyistä korjausavustuhakemuksista, puutteellisia hakemuksia tai määräajan jälkeen saapuneita. Niille ei voi oikein mitään.

Lisäksi hyväksytään asukasvalintoja, parisataa iloista asukasta siirtyy
kaupungin hyvin hoidettuhin ja tasokkaisiin kaupungin vuokra-asuntoihin asumaan. Tervetuloa!

torstai 28. tammikuuta 2010

Oranssin Valvomo Suvilahteen

Suvilahden vanhan kaasulaitoksen alue on siirtynyt kulttuuritehdas Kaapelitehdasta ylläpitävän Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallintaan, alue kunnostetaan kulttuurikäyttöön.

Tilanne on harvinainen, uudelle asuinalueelle tulee ensin kulttuuri ennen muuta rakentamista. Suvilahden kulttuurihankkeista ensimmäisiä ovat Cirko ja Oranssin Valvomo.

Syksyllä 2008 Helsingin Suvilahdessa nähtiin oranssihaalarisia nuoria siivoamassa purkuun tuomittua kaasulaitoksen valvomorakennusta. Rakennus suojattiin talkoilla ja vapaaehtoisten voimin. Syntyi idea itäisen ja läntisten kaupunginosien kohtaamispisteessä sijaitsevasta nuorten toimintakeskuksesta, Valvomosta. Oranssi ry esitteli suunnitelmaansa tiistaina Suvilahden Tiivistämössä.

Valvomo-rakennus kunnostetaan ja otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2010-2013 aikana osana Suvilahden urbaania kulttuurikeskittymää. Hankkeen keskeisiä elementtejä ovat nuorten osallistaminen, työllistäminen ja yhteisöllinen toimintatapa. Sen vaikutukset ulottuvat koko Helsingin metropolialueelle.

Helsingissä on pitkä omaehtoisen toiminnan historia Kallion Kill Citystä Lepakkoon, Oranssin toimintakeskuksiin ja 2000-luvun talonvaltausliikkeeseen. Valvomosta luodaan tätä perinnettä uusintava nuorten ”free zone” – ideoiden ja uusien toimintatapojen vapaa vyöhyke.

Valvomo edustaa uudenlaista nuorisotoimintaa, jossa Oranssin kokemuksella tartutaan kaupunkikulttuurisesti merkittävään korjaus- ja uudiskäyttöhankkeeseen. Hanke on konkreettista nuoriso- ja työllisyyspolitiikkaa, jossa Oranssin toimintamallia edelleen kehitetään uudessa toimintaympäristössä.