Olin tänään lopputyöseminaarissa jossa esittelin opinnäytetyöni.
Tutkimuksessani tarkastelen Oranssi ry:n nuorten omaehtoisten toimintakeskusten syntyhistoriaa ja kehittymistä nuorten radikaalista kansalaistoiminnasta ja talonvaltausliikkeestä vakiintuneeksi toiminnaksi. Oranssin toimintakeskukset ovat sijainneet eri puolilla Helsinkiä (Putkonotko 1991-93, Skatta 1994-2003, Hertsiga 2003-2007).
Ne ovat merkittävä osa helsinkiläistä nuorisotoiminnan historiaa, alkaen 1970-luvun lopulta Kallion Kill Citystä Lepakkoon ja Oranssin hankkeisiin Putkinotkossa, Skattalla ja Hertsigassa jatkuen 2000-luvun sosiaalikeskuksiin. Nuoriso kunnostaa parhaillaan sosiaalikeskus Satamaa Verkkosaaressa.
Omaehtoisten toimintakeskusten kirjo on monipuolisempi kuin suomalaisesta keskustelusta voisi päätellä. Esimerkkejä kansalaistoiminnasta alkunsa saaneista ja merkittäväksi toiminnaksi vakiintuneista on esim. Barcelonan Ateneu Nou Barris ja New Yorkin ABC No Rio. Suomessa merkittävä paikka on Porin Annatalo 6, jolla on ollut suuri kaupunkikulttuurinen merkitys Porin kaupungille.
Myös Oranssin tarina jatkuu, Suvilahdessa viritellään uuden toimintakeskus Valvomon tulevaa kunnostusta. Suomalaisen talonvaltausliikkeen historia on vielä kirjoittamatta, lisää aineksia lienee tulossa uusien sukupolvien voimin. Siihen asti keräämme arkistoja.
Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön merkitys kasvaa. Kansalaisyhteiskunnan rakentaminen ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen ovat keskeisellä sijalla. Nuorten omaehtoinen toiminta tulisi nähdä laajemmin kaupunkikulttuurin ja nuorisotyön mahdollisuutena ja voimavarana.
tiistai 28. huhtikuuta 2009
perjantai 3. huhtikuuta 2009
Mihin jäi energiatehokas rakentaminen?
HS uutisoi tänään että Helsingin kehittyminen kestävän kehityksen mallikaupungiksi on pysähtynyt ja Helsinki jää kauas taakse muista eurooppalaisista kilpakumppaneistaan. Tämän kuvan antaa tuore kansainvälinen arviointi, jossa käytiin läpi Helsingin kaupungin toimintaa ekologisen kestävyyden näkökulmasta.
Viime vuonna Helsinki teki kaksi kestävän kehityksen kannalta tärkeätä strategiaohjelmaa, joissa energiatehokkaan rakentamisen linjauksia tehtiin, Energiaohjelma ja Maankäytön ja Asumisen ohjelma, joissa mm. päätettiin että kaupunki siirtyy matalaenergiarakentamiseen sekä ottaa käyttöön energiatehokkaita keinoja korjausrakentamisessa. Näitä linjauksia on saatu nihkeästi käytäntöön.
Pelkkä kaupunkirakenteen tiivistäminen ei johda energiatehokkuuteen, kuten nyt näyttää oleven ajattelu. Energiatehokkaat ratkaisut ovat rakentamisessa olemassa, koerakentamista on jo tehty, ne täytyy saada osaksi massatuotantoa ja tässä kaupunki on avainasemassa. Rakennusala ei oma-aloitteisesti tätä tee, vaan tarvitaan ohjausta kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Missä viipyvät vihreä arkkitehtuuri, pasiivitalot, uudet energiatehokkaat asuinalueet, tuuli- ja aurinkovoiman käyttö,
greenbuilding?
Viime vuonna Helsinki teki kaksi kestävän kehityksen kannalta tärkeätä strategiaohjelmaa, joissa energiatehokkaan rakentamisen linjauksia tehtiin, Energiaohjelma ja Maankäytön ja Asumisen ohjelma, joissa mm. päätettiin että kaupunki siirtyy matalaenergiarakentamiseen sekä ottaa käyttöön energiatehokkaita keinoja korjausrakentamisessa. Näitä linjauksia on saatu nihkeästi käytäntöön.
Pelkkä kaupunkirakenteen tiivistäminen ei johda energiatehokkuuteen, kuten nyt näyttää oleven ajattelu. Energiatehokkaat ratkaisut ovat rakentamisessa olemassa, koerakentamista on jo tehty, ne täytyy saada osaksi massatuotantoa ja tässä kaupunki on avainasemassa. Rakennusala ei oma-aloitteisesti tätä tee, vaan tarvitaan ohjausta kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Missä viipyvät vihreä arkkitehtuuri, pasiivitalot, uudet energiatehokkaat asuinalueet, tuuli- ja aurinkovoiman käyttö,
greenbuilding?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
