lauantai 21. maaliskuuta 2009

Tuu-tikki on poissa

Muumi töistään tunnettu graafikko ja Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä on kuollut kotonaan 23.2.09 Helsingissä 92-vuotiaana. Pietilä oli esikuvana Muumi-kirjojen reippaalle ja tarmokkaalle Tuu-tikki -hahmolle.

"Ja sitten hän istuutui kaivon kannelle ja lauloi näin:
Minä ole Tuu-tikki,
joka on kääntänyt lakkinsa nurin!
Minä olen Tuu-tikki,
joka tuntee nenässään lämpöiset tuulet.
Nyt tulevat suuret myrskyt.
Nyt tulevat jyrisevät lumivyöryt.
Nyt kääntyy maa
niin että kaikki muuttuu
ja kaikki voivat riisua villahousunsa
ja panna ne kaappiin."

Tove Jansson, Taikatalvi 1958

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Arava-asunnoissa asuu tavallisia ihmisiä

Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan kuntien välisestä epäterveestä kilpailusta veronmaksajista, joka on johtanut mm. sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon alasajoon.

Ode on aivan oikeassa. Jostain syystä vuokra-asuntotuotannon pelätään aiheuttavan kunnille harmeja.

Pääkaupunkisuedun kuntia muistuttaisin siitä että valtion tukema vuokra-asuntokanta on suurimmalta osin tavallisten matalapalkkaisten ja työssäkäyvien ihmisten asumismuoto, ei pelkästään erityisryhmien tai asumistukea nauttivien. Eikä olisi sosiaalisesti järkevää niin toimiakaan, että marginalisoitaisiin huono-osaiset omiin taloihinsa ja asuinalueillensa. Osittain valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon huono maine johtuukin siitä että se mielletään näin. Tämä on kuntien itse aiheuttamaa. Valtiohan ei velvoita valitsemaan arava-asuntoihin pelkästään köyhiä. Esim. Oulussa aravataloissa asuu myös Nokian työntekijöitä. Valtion tukemalla asuntokannalla on siis myös työllisyyttä edistävä merkitys kunnille.

Vuokra-asuntoja kannattaisi kyllä rakentaa.

Vuokra-asuntotuotanto käyntiin pääkaupunkiseudulla erityisohjelmalla

Vuokra-asuntojen tuotanto on saatava pääkaupunkiseudulla käyntiin erityistoimin. Vuokra-asuntojen rakentamatta jättäminen on vastuutonta. Se lisää asunnottomuusriskiä ja kaupunkien välistä alueellista epätasa-arvoa. Vuokra-asuntojen tarvitsijat siirtyvät muihin kuntiin, joissa asuntoja on tarjolla.

Pääkaupunkiseudun kuntien välisen sopimuksen mukaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrän tulisi olla vähintään 20% tuotannosta. Tuotantoluvut sisältävät myös ns, erityisryhmien tuotannon. Helsingissä valmistui viime 266 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, joista n. 150 kohdentui ns. tavallisille asunnontarvitsijoille. Esim. Espoossa ei käynnistetty yhtään vuokrataloa.

Pääkaupunkiseudulla tulisi käynnistää esim. Tukholman 20K –projektin kaltainen erityinen vuokra-asuntojen rakentamisohjelma. Hanketta varten koottaisiin kaupunkien rajat ylittävä ja esim. Ympäristöministeriön koordinoima ohjausryhmä, joka voisi toimia kevennetyllä byrokratialla, tavoitteena olisi vuokra-asuntotuotannon elvyttäminen ja riittävän tuotannon aikaansaaminen. Hankkeeseen tulee sitouttaa virkamieskunta ja poliittiset päättäjät.

Jotkut pelkäävät sosialisen asuntotuotannon aiheuttavan harmeja. Vuokra-asuntotuotantoa on tietysti elvytettävä sosiaalisesti kestävällä tavalla. Hyviä rakennuspaikkoja vuokratuotannolle voitaisiin etsiä täydennysrakentamisella ja uusille kaava-alueilla siten että alueiden monimuotoisuus säilyy ja ei synny alueellisesti liian suuria vuokratalokeskittymiä.

tiistai 17. maaliskuuta 2009

Kalasatamaan tulisi kaavoittaa hyvät edellytykset pyöräilylle

Kalasataman ja Verkkosaaren asemakaavoja laaditaan parhaillaan. Tästä voi lukea esim. Osmo Soininvaaran blogista. Ode on kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja.
Muutenkin Oden blogia kannattaa seurata jos on kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta.

Kalasataman-Sörnäisten kaavoissa tulisi huolehtia pyöräilyreittien sujuvuudesta Arabianrannasta Hakaniemeen. Suorin reitti kulkisi rantoja myötäillen. Parhaimmillaan sinne saisi sujuvan ja nopsan reitin joka houkuttelisi fillarointiin. Nyt pyöräily Arabiasta kohti keskustaa on yhtä piinaa, varsinkin lasten kanssa.

Fillarointi tulisi huomioida myös alueen rakentamisessa muutenkin. Asuinrakennuksiin ja työpaikoille tulisi tehdä helpot ja riittävät säilytystilat, samoin Kalasataman metroasemalle. Kokemukseni mukaan arkkitehdit ja suunnittelijat eivät oikein huomioi pyöräilyä. Arabianrannassakin tässä on vähän epäonnistuttu.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Rakennusten energiatehokkuudesta ei voi lipsua

Ilmastonmuutos on tulevaisuutemme vakavin haaste. Tästä ollaan aika yksimielisiä.

Rakennukset vastaavat Suomessa peräti 40 %:sta kaikesta energiankulutuksesta. Ilmastotavoitteissa onnistuminen edellyttää rakennusten energiatehokkuuden olennaista parantamista.

Talouskriisin myötä rakennusteollisuuden into energiatalkoisiin näyttää kuitenkin laimentuneen. Rakennusteollisuus on esim. vaatinut, että hallituksen lupaamia uudisrakentamisen energianormeja tulisi lykätä kolmella vuodella eteenpäin. Tämä tuskin onnistuu, jos asuntoministeriä kuuntelee.

Nyt taantumassa on nähtävä ennenkaikkea mahdollisuus: rakennuskustannusten alentuessa energiatehokkuuden parantaminen halpenee niin uudistuotannossa kuin peruskorjaamisessakin. Juuri nyt pitäisi erityisesti panostaa energiatehokkuuteen.

Rakennusala on meillä valitettavan vanhakantainen ja ilman normiohjausta ei rakennusten energiatehokkuus näytä etenevän.

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Yhteiskäyttöautoilu yleistyy

Kuten edellisessä viestissä kerroin, yhteiskäyttöautoilu tulee yleistymään Helsingissä.

Myös työpaikoilla ja virastoissa yhteiskäyttöautoilu on toimiva vaihtoehto. Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus näyttää esimerkkiä ja luopuu omista autoistaan. Virasto siirtyy käyttämään City Car Clubin yhteiskäyttöautoja.

Mm. tapahtumien ja konserttien järjestämiseen tarvittavat kuljetukset hoidetaan yhteiskäyttöautoilla. Näin virasto säästää rahaa, aikaa ja vaivaa, ja ennenkaikkea, ympäristöä.

tiistai 3. maaliskuuta 2009

Helsinkiin autottomia taloja ja asuinkortteleita

Osallistuin viime vuonna Helsingin Maankäytön ja asumisen ohjelman puolueiden välisiin neuvotteluihin Vihreiden joukkueessa. Aloitteestamme ohjelmaan kirjattiin, että selvitetään miten autopaikkojen kustannukset irrotettaisiin asuntojen hinnoista sekä ryhdytään kaavoittamaan autottomia taloja ja edistetään yhteiskäyttöautoilua.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 2.3. kokouksessaan ryhtyä kokeilemaan uusia toimintamalleja, joissa autopaikkarakentamisen kustannukset kohdentuisivat oikeudenmukaisemmin autojen käyttäjille. Nykytilanteessa kaikki asukkaat joutuvat maksamaan autopaikoista asuntonsa hinnassa, vuokrassa tai hoitovastikkeessa, vaikkei asukkaalla itsellään edes olisi autoa.

Helsingin kaupunkisuunnittelu on ollut hyvin autovaltaista. Autopaikkojen rakentaminen on kallista. Tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa autopaikat joudutaan usein rakentamaan maanalaisina, jolloin autopaikan hinta saattaa olla rakennuskustannuksista jopa 400-500e/m2, ja asunnon hinnasta 40-50.000 euroa. Autopaikkakustannusten oikeudenmukaisempi kohdentaminen siis alentaa merkittävästi asumisen hintaa.

Kaupunginhallituksen päätösten mukaan kaupunki ryhtyy Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa kehittämään autopaikkojen sitomista erillisiin autopaikkaosakkeisiin ja vuokrakohteissa kohdentamaan autopaikan kustannusten autopaikkojen käyttäjille.

Toisena tavoitteena on yhteistyössä yhteiskäyttöautopalvelua tarjoavien yritysten ja asuntorakennuttajien kanssa kehittää autojen yhteiskäyttöön perustuva asuntotonttimalli. Kaupunki varaa katualueilta riittävästi autopaikkoja yhteiskäyttöautoille.

Jokaisessa uudessa asemakaavassa tullaan tutkimaan pysäköinnin järjestämisen vaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset. Yhteiskäyttöautoilua edistetään kaavoittamalla näille katupysäköintipaikkoja. Uusille kaava-alueille kaavoitetaan kokeiluluontoisesti MA-ohjelman mukaisia vähäautoisia tai autottomia asuntotontteja ja -kortteleita.

Vähäautoisen kaupunkirakenteen vastapainoksi tulee näille alueille järjestää hyvä julkinen liikenne, turvalliset olosuhteet kävelylle ja kevyelle liikenteelle sekä edistää arki- ja työpaikkapyöräilyä rakentamalla hyvät edellytykset pyörien säilytykselle ja käytölle.

Kaupunginhallituksen linjaukset ovat merkittävä askel kohti vihreää, viihtyisämpää ja ekologista Helsinkiä!