Polkupyöräily on Kööpenhaminassa niin suosittua, että pyörätiet kärsivät ruuhkista. Kaupungin pyörätieverkosto kuuluu maailman parhaisiin. Nyt pyöräteitä aiotaan kehittää todellisiksi valtaväyliksi, uutisoi Yle.
Euroopan ruuhkaisin pyörätie on Kööpenhaminan keskustasta luoteeseen johtava Nörrebrogade, jolla kulkee päivittäin 36 000 pyöräilijää. Nörrebrogadesta alkaa useita vuosia kestävä kunnostustyö, jolla Kööpenhaminaan luodaan "ympäristöystävällisten bulevardien" verkosto.
Pyöräilyväylät levennetään ja rakennetaan kulkemaan molemmin puolin katua, Polkupyörävaltateiden varteen tulee säännöllisin välimatkoin pysähtymispaikkoja, joissa matkalainen voi korjata rikkoutuneen renkaan tai ketjun, tai hörpätä vettä.
Kaupungin liikennevalot suunnitellaan suosimaan pyöräilijöitä autojen sijaan.
Liikennesuunnittelijoiden tavoitteena on saada yhä useampi autoilija valitsemaan polkupyörän auton sijaan. Pyöräilijöiden osuus on Kööpenhaminassa korkea, ähiöistä keskustaan töihin tulevista 37 prosenttia käyttää polkupyörää, keskusta-alueen työmatkalaisista pyöräilijöitä on 55 prosenttia.
Tanskan muut suuret kaupungit, Aalborg, Århus ja Odense harkitsevat Kööpenhaminan esimerkin mukaisia pyöräteitä. Eiköhän meillä Helsingissäkin oteta esimerkkiä? Esimerkiksi Hämeentiestä voisi kehittää pyöräilyn ja julkisen liikenteen valtaväylän.
tiistai 30. marraskuuta 2010
maanantai 22. marraskuuta 2010
Viikon puuhat
Maanantaina olin mukana remontoimassa Oranssin Valvomoa. Rakennuksessa kunnostetaan parhaillaan vanhoja ikkunoita perinteisin menetelmin käsityönä. Kuvia kunnostuksesta löytyy Valvomo-blogista.
Tiistai alkoi Valvomo-hankkeen suunnitteluryhmän kokouksella, paikalla olivat mm. hankkeen rakennuttajakonsultti ja arkkitehdit. Keskusteltiin rakennuksen LVI-suunnittelusta ja lämmitysjärjestelmän kunnostuksesta. Muuten oli toimistopäivä ja valmistautuminen illan Oranssi ry:n syyskokoukseen Suvilahdessa. Puheenjohtajaksi kaudelle 2011 valittiin Aino Toivianen-Koskinen, 28-vuotias kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta. Aino on pitkäaikainen Oranssin aktiivi ja jatkaa toista kautta puheenjohtajana. Onnea Ainolle!
Keskiviikko vierähti toimistotöissä, joita näyttää aina riittävän.
Torstai iltapäivän vietin Omaiset Huumetyön Tukena ry:n 10-vuotisseminaarissa Valkoisessa salissa. Yhdistyksen toiminnnan kaari on mielenkiintoinen, se on tehnyt pioneerityötä huumeidenkäyttäjille suunnattujen avohoidollisten päihdepalvelujen kehittämisessä sekä tukenut ja auttanut niin huumeidenkäyttäjiä, kuin myös heidän omaisiaan ja läheisiään. Hienoa työtä ja menestystä myös jatkossa!
Torstai-ilta meni vapaa-ajan ja rumpujen soiton merkeissä Lauttasaaressa bänditreeneissä.
Perjantai kului remonttihommissa Valvomossa. Ikkunoiden pohjamaalausta, lämmityksen asennusta, suunnittelua.
Lauantaina lepoa ja sunnuntaina fudista Töölön Jalkapallostadionilla HJK Arabianrannan treeneissä. HJK Arabian 02-joukkue pelasi ystävyysottelun Puistolan Urheilijoiden 02-joukkuetta vastaan ja allekirjoittanut oli tuomarina.
Kuvassa Sasha ja Dimi kunnostavat vanhaa ikkunaa Valvomossa.
Tiistai alkoi Valvomo-hankkeen suunnitteluryhmän kokouksella, paikalla olivat mm. hankkeen rakennuttajakonsultti ja arkkitehdit. Keskusteltiin rakennuksen LVI-suunnittelusta ja lämmitysjärjestelmän kunnostuksesta. Muuten oli toimistopäivä ja valmistautuminen illan Oranssi ry:n syyskokoukseen Suvilahdessa. Puheenjohtajaksi kaudelle 2011 valittiin Aino Toivianen-Koskinen, 28-vuotias kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta. Aino on pitkäaikainen Oranssin aktiivi ja jatkaa toista kautta puheenjohtajana. Onnea Ainolle!
Keskiviikko vierähti toimistotöissä, joita näyttää aina riittävän.
Torstai iltapäivän vietin Omaiset Huumetyön Tukena ry:n 10-vuotisseminaarissa Valkoisessa salissa. Yhdistyksen toiminnnan kaari on mielenkiintoinen, se on tehnyt pioneerityötä huumeidenkäyttäjille suunnattujen avohoidollisten päihdepalvelujen kehittämisessä sekä tukenut ja auttanut niin huumeidenkäyttäjiä, kuin myös heidän omaisiaan ja läheisiään. Hienoa työtä ja menestystä myös jatkossa!
Torstai-ilta meni vapaa-ajan ja rumpujen soiton merkeissä Lauttasaaressa bänditreeneissä.
Perjantai kului remonttihommissa Valvomossa. Ikkunoiden pohjamaalausta, lämmityksen asennusta, suunnittelua.
Lauantaina lepoa ja sunnuntaina fudista Töölön Jalkapallostadionilla HJK Arabianrannan treeneissä. HJK Arabian 02-joukkue pelasi ystävyysottelun Puistolan Urheilijoiden 02-joukkuetta vastaan ja allekirjoittanut oli tuomarina.
Kuvassa Sasha ja Dimi kunnostavat vanhaa ikkunaa Valvomossa.
perjantai 19. marraskuuta 2010
Asumisoikeusasunnot asukkaille
Asuntojen hintojen nousu 1980-luvun lopulla oli syy siihen, että Suomeen perustettiin asumisoikeusjärjestelmä vuonna 1990. Mallia otettiin muista Pohjoismaista, joissa asumisoikeusasunto oli omistus- ja vuokra-asunnon välimuoto.
Asumisoikeusasuntojen alkuperäinen tarkoitus on olla kohtuuhintainen ja turvallinen vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asukkaat maksavat asumisoikeusmaksuna 15% asunnon hankintahinnasta ja valtio tukee asuntojen rakentamista arava- tai korkotukilainoilla. Vastineeksi asukkaat saavat pysyvän asumisoikeuden.
Kiinteistö voi olla myös asukasyhdistyksen omistama, mutta Suomessa näitä on vain muutamia. Rakennuttajayhtiöt omistavat suurimman osan Suomen reilusta 30 000 asumisoikeusasunnosta, joka ei ole ollut ihan ongelmatonta. Asumisoikeusasukkaiden edustajien mukaan monet, jotka ovat jo vuosia maksaneet omaa asuntoaan, joutuvat jatkuvien käyttövastikkeiden korotusten takia muuttamaan halvempiin asuntoihin.
Asukkaat ovat vaatineet oikeudenmukaisempaa ja asukkaille läpinäkyvämpää hallintomallia. Asumisoikeuslain uudistuksessa on turvattava asukkaiden etu ja vaikutusmahdollisuudet. Jotkut omistajatahot, kuten Helsingin kaupunki, ovat itse luoneet asukasdemokratiajärjestelmiä, ja antaneet asukkaille päätösvaltaa.
Asumisoikeuslakiin tulisi saada pykälä, joka mahdollistaisi talon hallinnan siirtämisen itsenäiselle asukkaiden hallinoimalle asumisoikeusyhdistykselle. Yhdistys siis lunastaisi talon itselleen. Toinen mahdollisuus on hallintomalli, jossa turvattaisiin asukkaille osaomistajuuteen perustuvat oikeudet.
Monissa Euroopan maissa asukkaiden yhteisöjen toimiminen myös rakennuttajina on yleinen käytäntö, jota kunnat ja valtiot tukevat. Tähän suuntaan tulisi siirtyä myös Suomessa.
Asumisoikeusasuntojen alkuperäinen tarkoitus on olla kohtuuhintainen ja turvallinen vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asukkaat maksavat asumisoikeusmaksuna 15% asunnon hankintahinnasta ja valtio tukee asuntojen rakentamista arava- tai korkotukilainoilla. Vastineeksi asukkaat saavat pysyvän asumisoikeuden.
Kiinteistö voi olla myös asukasyhdistyksen omistama, mutta Suomessa näitä on vain muutamia. Rakennuttajayhtiöt omistavat suurimman osan Suomen reilusta 30 000 asumisoikeusasunnosta, joka ei ole ollut ihan ongelmatonta. Asumisoikeusasukkaiden edustajien mukaan monet, jotka ovat jo vuosia maksaneet omaa asuntoaan, joutuvat jatkuvien käyttövastikkeiden korotusten takia muuttamaan halvempiin asuntoihin.
Asukkaat ovat vaatineet oikeudenmukaisempaa ja asukkaille läpinäkyvämpää hallintomallia. Asumisoikeuslain uudistuksessa on turvattava asukkaiden etu ja vaikutusmahdollisuudet. Jotkut omistajatahot, kuten Helsingin kaupunki, ovat itse luoneet asukasdemokratiajärjestelmiä, ja antaneet asukkaille päätösvaltaa.
Asumisoikeuslakiin tulisi saada pykälä, joka mahdollistaisi talon hallinnan siirtämisen itsenäiselle asukkaiden hallinoimalle asumisoikeusyhdistykselle. Yhdistys siis lunastaisi talon itselleen. Toinen mahdollisuus on hallintomalli, jossa turvattaisiin asukkaille osaomistajuuteen perustuvat oikeudet.
Monissa Euroopan maissa asukkaiden yhteisöjen toimiminen myös rakennuttajina on yleinen käytäntö, jota kunnat ja valtiot tukevat. Tähän suuntaan tulisi siirtyä myös Suomessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
