Eräs kaupungin korkea virkamies kysyi minulta kuinka suuri kaupungin oman vuokra-asuntokannan tulisi olla. Nyt asuntoja on n. 43.000 ja niissä asuu n. 80.000 helsinkiläistä.
Olen miettinyt tätä ja vastaukseni on tässä: mun näkemys on että Helsingissä tarvitaan about n. 50-60.000 asunnon, yhtenäisen vuokrantasauksen piirissä oleva kaupungin oma kohtuuhintainen vuokra-asuntokanta, jos työllisyyttä, segregaatioriskiä, kaupunkiköyhyyden ilmiöitä ja asuntotarjonnan monimuotoisuutta halutaan hallita.
Nykyisen kannan lisäksi tarvitaan siis myös riittävän suurta vuokra-asuntojen uustuotantoa uusilla alueilla ja täydennysrakentamisena. Nyt olisi hyvä tilaisuus elvyttää vuokra-asuntotuotantoa ja toteuttaa esim. Tukholma 20K- projektin kaltainen sovellus myös Helsinkiin.
Sen lisäksi tarvitaan vahvaa seutuyhteistyötä ja vuokratuotantoa myös ympäristökuntiin.
torstai 29. tammikuuta 2009
Satakomitea ja vuokra-asunnot
Satakomitean eilen julkistamaan esitykseen sisältyy mielestäni eräs erittäin vakavasti otettava uhka.
Satakomitea esittää kuntien osallistumista asumistukimenojen kustannuksiin sekä valtion tukeman vuokra-asuntokannan käytön ohjaamista siten että nykyistä suurempi osa yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista asuu valtion tukemissa vuokra-asunnoissa.
Käytännössä esitys lisää valtion tukeman vuokra-asuntokannan ja esikaupunkialueiden segregaatioriskiä. Valtaosa valtion tukemasta vuokra-asuntokannasta sijaitsee lähiöissä. Joidenkin vuokratalovaltaisten esikaupunkialueiden segregaatiouhka on vakava pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä jo nyt.
Helsingissä on n. 62.000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, joista 43.000 on kaupungin suoraan omistamaa. Näissä asunnoissa asuu n. 120.000 ihmistä. Satakomitea perustelee esitystään sillä että vuonna 2007 n. 50% valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaista Helsingissä oli asumistuen saajia, kun vielä vuonna 1990 heitä oli n. 70%.
Voisiko asumistuen saajien määrän lasku johtua enemmänkin siitä että asumistuki on niin heikko? Ja että vuokra-asuntotuotanto on ajettu 2000-luvulla alas? Kysyntäähän on, Helsingin kaupungin asuntoasiainosastolla on tällä hetkellä n. 18.000 vuokra-asuntohakemusta. Vuosittain kaupungin kannasta vapautuu n. 3500 asuntoa.
Sosiaalisesti kestävää asuntopolitiikkaa tulisi suunnitella kokonaisuutena. Valtion tukemaa vuokra-asuntokantaa ei mielestäni tule marginalisoida pelkästään asumistukiasiakkaiden tai erityisryhmien asumismuodoksi. Ratkaisun tulisi olla asumistuen nosto ja vuokra-asuntotuotannon kasvattaminen.
Esitys heikentää myös tavallisten, ilman asumistukia elävien pieni- ja keskituloisten sekä varsinkin lapsiperheiden mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen pääkaupunkiseudulla, lisää riskiä yhdyskuntarakenteen hajautumisesta sekä heikentää elikeinoelämän kilpailukykyä ja työvoiman saantia pääkaupunkiseudulla.
Satakomitea esittää kuntien osallistumista asumistukimenojen kustannuksiin sekä valtion tukeman vuokra-asuntokannan käytön ohjaamista siten että nykyistä suurempi osa yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista asuu valtion tukemissa vuokra-asunnoissa.
Käytännössä esitys lisää valtion tukeman vuokra-asuntokannan ja esikaupunkialueiden segregaatioriskiä. Valtaosa valtion tukemasta vuokra-asuntokannasta sijaitsee lähiöissä. Joidenkin vuokratalovaltaisten esikaupunkialueiden segregaatiouhka on vakava pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä jo nyt.
Helsingissä on n. 62.000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, joista 43.000 on kaupungin suoraan omistamaa. Näissä asunnoissa asuu n. 120.000 ihmistä. Satakomitea perustelee esitystään sillä että vuonna 2007 n. 50% valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaista Helsingissä oli asumistuen saajia, kun vielä vuonna 1990 heitä oli n. 70%.
Voisiko asumistuen saajien määrän lasku johtua enemmänkin siitä että asumistuki on niin heikko? Ja että vuokra-asuntotuotanto on ajettu 2000-luvulla alas? Kysyntäähän on, Helsingin kaupungin asuntoasiainosastolla on tällä hetkellä n. 18.000 vuokra-asuntohakemusta. Vuosittain kaupungin kannasta vapautuu n. 3500 asuntoa.
Sosiaalisesti kestävää asuntopolitiikkaa tulisi suunnitella kokonaisuutena. Valtion tukemaa vuokra-asuntokantaa ei mielestäni tule marginalisoida pelkästään asumistukiasiakkaiden tai erityisryhmien asumismuodoksi. Ratkaisun tulisi olla asumistuen nosto ja vuokra-asuntotuotannon kasvattaminen.
Esitys heikentää myös tavallisten, ilman asumistukia elävien pieni- ja keskituloisten sekä varsinkin lapsiperheiden mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen pääkaupunkiseudulla, lisää riskiä yhdyskuntarakenteen hajautumisesta sekä heikentää elikeinoelämän kilpailukykyä ja työvoiman saantia pääkaupunkiseudulla.
maanantai 26. tammikuuta 2009
Obaman kuusi päivää
Kielsi kidutuksen ja Guantamo tyhjennetään.
Purkaa aborttijärjestöjen rahoituskiellon.
Laittaa autojen päästötö kuriin.
Obama: työpaikkoja syntyy veihtoehtoisen ja uusiutuvan energian tuotantoon.
Nimesi ulkoministeriöön ilmastolähettilään.
Purkaa aborttijärjestöjen rahoituskiellon.
Laittaa autojen päästötö kuriin.
Obama: työpaikkoja syntyy veihtoehtoisen ja uusiutuvan energian tuotantoon.
Nimesi ulkoministeriöön ilmastolähettilään.
tiistai 20. tammikuuta 2009
Asuntolautakunnan uusi johto
Lehdistötiedote 21.1.09
Asuntolautakunnan uusi johto:
LÄHIÖITÄ KUNNOSTETTAVA JA RAKENNUSKANNAN ENERGIATEHOKKUUTTA PARANNETTAVA
Helsingin asuntolautakunta on järjestäytymässä uuteen kauteen ja linjaa tavoitteitaan tuleville vuosille.
Lautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen (vihr) toteaa, että ”asuntolautakunnan pitää tulevalla kaudella kiinnittää huomiota erityisesti olemassa olevien asuinalueiden viihtyisyyteen ja ekologisuuteen. Rakennuskannan kunnostamisella ja täydennysrakentamisella turvataan lähiöiden elinvoimaisuus, palvelut sekä asukasrakenteen monipuolisuus.”
Lautakunnan varapuheenjohtaja Terhi Koulumies (kok) haluaa siirtää asuntopolitiikan painopisteen uustuotannosta vanhan asuntokannan peruskorjaukseen. ”Valtaosa kohtuuhintaisista vuokra- ja omistusasunnoista sijaitsee lähiöissä, joiden kehittäminen tukee asuinalueiden vetovoimaisuutta ja helpottaa osaavan työvoiman saamista kaupunkiseuduille.”
Peipinen ja Koulumies toteavat, että suuri osa lähiöiden rakennuskannasta on peräisin 1960-1970-luvuilta ja vaatii lähitulevaisuudessa mittavaa peruskorjausta. Aikoinaan nuorille lapsiperheille rakennettuja lähiöasuntoja on myös uudistettava esteettömiksi, jotta ikääntyneet voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Lähiöiden korjaus on kannattavaa toimintaa myös ilmastonmuutokseen torjunnan kannalta. Rakennukset vastaavat jopa 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja 30 prosentista Suomen kasvihuonepäästöistä.
Asuntolautakunnan johto näkeekin asuntopolitiikan osana energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Kaupunkirakennetta on tiivistettävä, jotta ihmisten asunnot ja työpaikat sijaitsisivat lähempänä toisiaan, mikä vähentää tarvetta yksityisautoilulle. Joukkoliikenneyhteyksiä on parannettava ja raitiotieverkostoa on laajennettava kantakaupungin ulkopuolelle.
Lisätietoja:
Vesa Peipinen 041-5283410 vesa.peipinen@gmail.com
www.peipinen.blogspot.com
Terhi Koulumies 050 35 000 55 tkoulumies@hotmail.com
www.terhikoulumies.fi
Asuntolautakunnan uusi johto:
LÄHIÖITÄ KUNNOSTETTAVA JA RAKENNUSKANNAN ENERGIATEHOKKUUTTA PARANNETTAVA
Helsingin asuntolautakunta on järjestäytymässä uuteen kauteen ja linjaa tavoitteitaan tuleville vuosille.
Lautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen (vihr) toteaa, että ”asuntolautakunnan pitää tulevalla kaudella kiinnittää huomiota erityisesti olemassa olevien asuinalueiden viihtyisyyteen ja ekologisuuteen. Rakennuskannan kunnostamisella ja täydennysrakentamisella turvataan lähiöiden elinvoimaisuus, palvelut sekä asukasrakenteen monipuolisuus.”
Lautakunnan varapuheenjohtaja Terhi Koulumies (kok) haluaa siirtää asuntopolitiikan painopisteen uustuotannosta vanhan asuntokannan peruskorjaukseen. ”Valtaosa kohtuuhintaisista vuokra- ja omistusasunnoista sijaitsee lähiöissä, joiden kehittäminen tukee asuinalueiden vetovoimaisuutta ja helpottaa osaavan työvoiman saamista kaupunkiseuduille.”
Peipinen ja Koulumies toteavat, että suuri osa lähiöiden rakennuskannasta on peräisin 1960-1970-luvuilta ja vaatii lähitulevaisuudessa mittavaa peruskorjausta. Aikoinaan nuorille lapsiperheille rakennettuja lähiöasuntoja on myös uudistettava esteettömiksi, jotta ikääntyneet voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Lähiöiden korjaus on kannattavaa toimintaa myös ilmastonmuutokseen torjunnan kannalta. Rakennukset vastaavat jopa 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja 30 prosentista Suomen kasvihuonepäästöistä.
Asuntolautakunnan johto näkeekin asuntopolitiikan osana energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Kaupunkirakennetta on tiivistettävä, jotta ihmisten asunnot ja työpaikat sijaitsisivat lähempänä toisiaan, mikä vähentää tarvetta yksityisautoilulle. Joukkoliikenneyhteyksiä on parannettava ja raitiotieverkostoa on laajennettava kantakaupungin ulkopuolelle.
Lisätietoja:
Vesa Peipinen 041-5283410 vesa.peipinen@gmail.com
www.peipinen.blogspot.com
Terhi Koulumies 050 35 000 55 tkoulumies@hotmail.com
www.terhikoulumies.fi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
